sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Trikootilkkuvaatteita

 Melkoisen suurta trikootilkkuvarastoani pienentelin urakalla. Suurin osa tilkuista tädiltäni, loput omista kätköistä. Tässä housut kapealla lahkeensuun käänteellä, niin juuri ja juuri riitti pituus. En meinannut tuohon löytää mitään sopivaa hamekangasta, ja housut yksinään näyttivät tosi tyhmiltä, oikeastaan tästä kankaasta en tykkää yhtään. Tällaisen puurimpsun sitten kuitenkin löysin, täysleveä pala, mutta korkeutta oli sopivasti hameen verran. Kaavapohja lehdestä Ottobre 3/11, täyspitkillä housuilla ja muilla muokkauksilla. (Kokeilin tähän ylimmän kuvan muokkaukseen itselleni uutta työkalua, ei olis kannattanu.. aikamoisia söherryksiä kuvat tällä kertaa.)
Seuraavissa housuissa hieman samaa kaavaa, kuin edellä, mutta näissä vyötärökin taitteella tehty. Melko villi kangas, enkä ikinä tyttöni housuihin olisi ostanut, mutta viivojen väri sopii täydellisesti tuohon paitaan. Paidan beige kangas on näistä ainoa, joka ei vielä ole tilkkulootaan päätynyt. Tämä on Kangasapajasta hurjaan 4e kilohintaan ostettua. Paidan lähtökohtana oli tuo kukkakangas, mihin tyttö on totaalisen rakastunut, sitä vaan on harmittavaisen vähän. Tässä oli uskomaton työ, leikkelin kahdeksan kukkaa ja niihin kaksipuolista liimakangasta, silittelin kukat, jonka jälkeen revein hihan kukat irti väärältä puolelta. Enää en viitsinyt leikellä liimakangasta, vaan silitin suoraan harsomaiselle liimakankaalle, ja siitä uudelleen hihan oikealle puolelle.

Kukat applikoin eri väreillä paitaan. Seuraavassa kuvassa  näkyy myös kukkahiha ja onhan tuota vielä kaula-aukossakin. Tässä kuvassa muuten eräät housut, jotka ovat varmaan jääneet tänne laittamatta, taitaa muutamat muutkin perushousut  olla päivittämättä.


Sitten vielä yksi mekko uusimman  Ottobren 1/12 ohjeella. Tässäkin lehtikangas tätini jämäpaloja. Kaavaa piti kaventaa, kun muuten ei kankaalle mahtunut, mutta eipä tuo haitannut. Hihat ovat tilkkulaatikostani ja etu- ja takakappaleet toisesta punaisesta. Eroa ei tietämättä huomaa, sama tilkku kun ei riittänyt.

Ei kommentteja: