Löysin talvella kolme vanhaa mansikkatyynyliinaa ja tiesin heti, että yhdestä tulee mekko. Ajatus oli sellaisesta pikasurautusmekosta, hihattomasta ja pääntielle kiristettävästä. No leikkelemään ryhtyessäni vasta huomasin, että tyynyliinat aukeavat sivuilta ja päät leikkaamalla niistä saa yhden melkoisen suuren palan kangasta. Suunnitelmat meni uusiksi ja etseinkin pitkähihaisen mekon kaavan, sillä meillä ei lapset pahemmin hihattomissa ole ulkona.
Kaava löytyi Juju- Erilainen lastenvaatekirjasta. Maatuskamekko taisi olla nimeltään. Helman yksinkertaistin, ja poistin jopa pienen kaarevuuden, sillä tyynyliinasta sai niin sopivasti helmankäänteen. Hihat tuli juuri ja juuri samasta tyynyliinasta kun toinen mekkopala ja näissäkin hihansuun kuminauhakuja on vanha taite. Mekon osat tuli siis kahdesta tyynyliinasta.
Ihastuin mallissa erityisesti pääntien solmimisnauhoihin ja halkioon raglansaumassa, mutta ei pahukset oikein kuvissa erotu. Mekon vasemmalla puolella siis hihan sauma on osaksi avonainen ja pääntietä kiertävä kanttaus tulee siihen sivulle solmimisnauhoiksi.
Otsikossa hiukan huijaan, todellisuudessa lierihatun lieriin meni hiukan kolmattakin tyynyliinaa ja vuoriin valkoista lakanakangastakin. Lakin kaava Ottobresta 3/11. Vuosi meni, että sain aikaiseksi, piti näitä tehtailla jo viime kesänä.
Tässävielä tuo kiinnitys hieman paremmin. Itsekkin olen huomannut, että tämä menisi yhtä hyvin yöpaidasta. Yöpaitamaisuutta voisi poisstaa rypyttämällä tuota helmaa sivusta ylöspäin, mutta neiti ei lämmennyt ajatukselle. Tätä meinaan ei pahemmin ole eilisen jälkeen riisuttu, kuin yöksi ja uima-altaalle. On meinaan hänen uusi hääjuhlamekkonsa, kuulemma.
3 kommenttia:
Oi miten kaunis kokonaisuus!
Suloinen mansikkamekko! Ja hattukin on oikein hieno! Itsekin lupasin tehdä muksuille hatut jo viime kesänä ja edelleen ne on tekemättä.
Tosi ihanan kesäinen ja kaunis mekko! Juuri tuollaisessa mekossa on ihan paras kuumimmilla kesähelteillä kulkea, suojaa mutta ei ole kuuma. Ja kun lisäksi on noin nättikin niin...
Lähetä kommentti