Kolmas kaulahuivi (ja taas tiskirätti)

Näitä kaulahuiveja kun tein lapsille, halusi mieskin omansa. Pyrkimys oli isänpäiväksi, mutta eilen vasta valmistui. Taas tälläinen ainaoikein yksinkertaisuus, tällä kertaa virolaisesta värjätystä hahtuvasta. Kahdella säikeellä kudoin, kasin bambuilla, silmukoita 30 ja pituutta 1,7m. Hahtuvaa taisi kulua noin 100g.

Perjantaina sitten kerroin lapsille, että kudon isälle kaulahuivia, mutta isälle sitten EI saa kertoa, muistattehan.. 4-vuotiaan ajattelin uskovan, eikä vahinko olisi suuri, joten harjoteltiin tätäkin, alle kaksvee taas ei osaa asiaa vielä selittää niin että isä ymmärtäisi. No isä tuli kotiin, niin ei kestänyt puolta tuntia kun poika meni sanomaan : isä, me ei saada kertoa mitä yllätystä äiti tekee sinulle. Siinä samalla kutoessani koitin sanoa, että nyt hiljaa, eikä saa kertoa, niin poika toistaa saman, ja samalla tyttö tulee heiluttamaan kaulahuivia ja huutaa TÄMÄ TÄMÄ.

Juu kyllä isä arvasi, että hänen kaulahuivistaan on kyse, itse kun vielä oli sitä toivonut. Sai sitten vaikuttaa pituuteen, enkä näin pitkää muuten olisi ymmärtänyt tehdäkkään. Ilman lapsia en olisi kiinni jäänyt, vaikka vieressäkin tätä kudoin, koskaan tuo kun ei koskaan kysy, mitä teen. Olin kuitenkin miettinyt väittäväni, että teen tiskirättiä, olis ollut niin hauskaa katsoa, menisikö lähemmäs kaksimetrinen villainen tiskirätti läpi, luulen että olisi uskonut..

Sama kuva salamalla ja ilman, en oikeastaan tiedä kummassa värit todellisemmat.

Pelkkää kaulahuivia en kehdannut päivittää, joten tein aikaisemmin aloittamani tiskirätin loppuun. Lanka on löytö Porin City Marketista. Ale korista löytyi muovipussillinen puuvillalankoja 50 senttiä kerä. Minulle aivan outoa Catania Aloe Vera lankaa, valmistaja ilmeisesti Schavchenmayr nomotta. Hieman epäileväinen olin, sillä lanka näyttää liukkaalta, ei tavalliselta puuvilla langalta.

Ajattelin ettei tälläinen kiiltävä, liukkaan oloinen lanka varmaan ime mitään, niin koeversio oli pakko tehdä, josko tästä joululahjarättejä tekee. Ajattelin, että ensin kastelen ja kokeilen, miten käyttäytyy ja seuraavaksi heitän pesukoneeseen, josko alkaisi toimimaan.. Suureksi yllätykseksi rätti imi heti kuin sieni, paremmin kuin yksikään aikaisemmista, käsittämättömän hyvin. Värit ovat sellaisia hieman epämääräisiä, mutta varmasti pääsevät käyttöön.. Näitä nyt on ainakin parisenkymmentä kerää, ja ehkä kolmannes kerää kului.

Silmukoita 47 ja leveys sopivasti lähes sukkapuikon verran (millään en viitsi lähteä mittaamaan, laiska). 3,5 mm puikoilla kudoin helminueleena. Voipi olla, että lahjaksi päätyy, kun nyt ei tarvetta itsellä. Toivottavasti vielä tuntemattomissa oleva lahjansaaja ei lue blogia..