Hemulivillasukat ja itkuhälytinpussi

Vauvan paitaa virkatessa "tarvitsin" pikaisesti jotain kudottavaa telkkarin viereen, tekstitystä lukiessa kun kutominen on virkkausta nopeampaa ja helpompaa. Mainoskatkolla käytiin pojan kanssa valitsemassa hänelle langat villasukkiin. Aikamoiset valinnat teki taas. Itse en pojalle tätä punaista olisi valinnut, mutta saipa taas mieleisensä. Ohjeistukseksi sain myös, että punaista näääääin paljon ja lilaa näääääin vähän.

Perus sukan tein, samoilla silmukkamäärillä, kuin aikaisemmat sukat, mutta nelosen puikolla (44s). Nyt tein kärkikavennuksia ennen 41 kerrosta, edellisissä kun oli 44. Seitsemästä veljeksestähän nämä taas tein.

Toisinaan teen sukkien päälle jälkikäteen kuvia, silmukoita jäljittelemällä. Nämä tyttömäiset sukat jotenkin tarvitsivat jotain. Mieheni keksi, että Hemuli on lila, ja piirsi vielä ruutupaperille mallikuvan, josta Hemulin tein. Hieman Hemulista tuli leveä ja taitaa vähä vaatia mielikuvitusta, että tuon tunnistaa. Tälläkin kertaa kuitenkin tärkeintä, että poika on sukkiin tyytyväinen, joten minäkin.

Eilisen yön älynväläys seuraavassa. Itkuhälyttimistämme (radiopuhelimista), on molemmista kiinnitysklipsut rikki, eivätkä liimaamallakaan pysy paikallaan. Näitä on hankala saada vaunuihin, niin että pysyvät vaunuissa ja vielä niin, että toimivat, eivätkä joudu esimerkiksi makuupussin alle.

Ideani oli siis virkata hälyttimelle reikäinen pussi, jonka saa roikkumaan vaunuihin. Pylväillä ja ketjusilmukoilla tein tämän pussin taas Regia 4-fach haltbar langasta. Ensin virkkasin putkilona, viimeisen kerroksen pylväitä. Yläosaan tein kaksi "nauhaa", joista toiseen napinläven. Pohjan ompelin kiinni nurjalta puolelta, päättelin langat ja ompelin vielä suuren napin toiseen nauhaan.

Tämä pussukka on seuraavaa käyttäjää ajatellen, sillä eihän meidän neiti 1v 8kk mitään päiväunia enää nuku! Eilen kuitenkin nukahti autoon, joten pääsin testaamaan pussia. Hyvin toimi, oikeastaan aivan normaalisti.