Kitty-mekko. miehen huppari, prinssiviitta ja lahjapussukka

En kehtaa laskea, montako erilaista Kitty-mekkoa olen tehnyt. Tyttöni mielestä taatusti tarvittaisiin lisää, mutta tämän kertainen tuli sentään lahjaksi. Pitkään lahjaa tuskailin, ajattelin etten 5-vuotiaalle keksi ommeltavaa,  mutta Kitty on kuulemma edelleen in, eli tällä mentiin.

Kangas taas Porin Kangasapajasta, hupun trikoo varastoani, samoin applikointivelourit. Olen tuohon vaaleaan huppuun ja vaaleanliloihin ompeleihin niin tykästynyt, tytöllänikin samanlainen yhdistelmä jo on.

Lahja kassi samaan sävyyn. Oli pakko kuvata tuota hirsiseinää vasten, kun olen monena päivänä katsellut, miten kauniisti siihen kevätaurinko paistaa.

Nämä oli ne prinsessasynttärit, joihin juuri mekonkin tein, pojalle olikin vaikeampi keksiä asusteita. Viitan sitten ainoastaan tein itse, kauluspaidassa, isänsä vanhassa liivissä ja mustissa housuissa hän sitten meni, tunnistivat prinssiksi.

Viitta on velouria. Kirppikseltä ostelen oloasuja applikointitarkoitukseen, maksavat melkoisen vähän. Tämä on jostain miesten suuresta takista takakappale, hieman olkapäitä pyöristelin ja tein yläosaan nauhakujan. Nyöri sitten ensin olkapäiden yli, kainaloiden alta ja selkään kiinni. Hyvin pysyi selässä. Ajattelin tämän vielä tarvittaessa saavani takaisen applikointikäyttöön, katsotaan.

Miehelleni taas olen tehnyt, kohta kuukausi sitten, hupparin. Tuollainen valkoinen vetoketjullinen. Eipä tästä muuta, kuin kaava joka tyypin kaavakirjasta ja kankaan ostopaikkaa en muista, mutta sitä kului PALJON.

Tällainen sekametelisepustus ja vielä yksi tekele jäi laittamatta, seuraavaan kertaan.